Pyörän nastat ja muita lastuja

Luinpas eilen viikonlopun Ilta-Sanomat. Lehden viikonloppuliitteessä (jonka jutuista ei harmittavasti ole verkkoversioita tarjolla) oli hauska juttu oululaisista talvipyöräilijöistä. Jutussa mietittiin sitä, miksi tässä kaupungissa talvipyöräily on suosittua, ja tultiin siihen lopputulokseen että Oulussa on hyvä pyörätieverkosto, jota hoidetaan hyvin.

Talvipyöräily on oikeastaan ihan mukavaa – nyt kun minullakin on nastat alla. Liukkaus ei enää haittaa ollenkaan, ja sää on lähinnä pukeutumiskysymys. Olisi pitänyt tämäkin harrastus aloittaa jo aiemmin. Tosin kolmenkympin pakkasessa menin bussilla, mutta se sallittakoon aina silloin tällöin.

—-

Eilen kävin myös ensimmäistä kertaa noin viiteentoista vuoteen hiihtämässä vapaan tyylillä. Kahdeksan-yhdeksän kilometriä myöhemmin totesin homman olevan ihan mukavaa, mutta aika raskasta. Perinteistä jaksaa kyllä hiihtää koko tuon matkan pahemmin pysähtelemättä, vapaalla kulkien piti pitää tauko parin kilometrin välein.

Liikkeellä oli paljon muitakin hiihtäjiä, mikä on hieno juttu. Vapaan kaista oli liukas ja hyvin ajettu, mutta Haapalehto-Talvikangas -välillä vain toinen perinteisen latu oli hiihtokelpoinen. Jospa vielä tulisi lunta, jotta molemmat perinteiset ladut saataisiin kuntoon.

—-

Tämän aamun lehdessä oli puolestaan juttu Oulun kauppatorista. Tiedossa oli jo syksyllä, että torin kupeelle ollaan hotellia pykäämässä. Minusta hanke vaikuttaa ihan järkevältä, ja mielestäni se tuo nyt vähän syrjemmässä olevia aittoja lähemmäksi. Jotkut ovat kommentoineet että uusi hotelli vie merinäköalan – mutta keneltä se sen vie? Onhan se toki massiivinen rakennus, mutta heti tien toisella puolella on vastaavia massiivisia rakennuksia, joten uusi rakennus sopii alueelle. Ja ympärillä olevilla kaksikerroksisilla rakennuksilla ei nytkään ole merinäköalaa, joten onko tämä taas sitä perioululaista kateutta?

Takaisin ruotuun

Tuleepahan tälle vuodellekin aloiteltua taas blogin kirjoittamista. Edellisestä merkinnästä näyttääkin olevan jo kolme viikkoa, mutta silti taidan pitää tämän lyhyenä.

Loma on kivaa. Ei kai siitä sen enempää.

Erityisemmin en vieläkään ole jaksanut miettiä, mitä tänne blogiini kirjoittelisin. Ainakin Oulun seudun ilmastostrategia (PDF) vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Samoin panOULU-verkon mainostuskokeilu saattaa muutaman kommentin kirvoittaa. Keskustan kehittäminen ja kallioparkki voisivat myös olla tässä ihan lähiaikoina listalla, kunhan saan tuohonkin sivuun vähän paremmin tutustuttua. Eiköhän noita muitakin aiheita tässä vuoden mittaan ilmaannu, ainakin toivottavasti.

Vaan tässä vaiheessa toivotan teille erittäin hyvää alkanutta vuotta! Jatkanpa töiden tekoa…

Oulun seudun suurkunta

Toinenkin juttu tämänpäiväisessä Kalevassa kiinnosti, nimittäin valtiosihteeri Raimo Sailaksen kommentti, että Oulun suurkunta pitäisi perustaa. Tästäkin olen jopa samaa mieltä, aikalailla samoilla perusteluilla kuin Sailas. Mutta lopun veronkevennyspuheista en nyt menisi sanomaan – paljonko ne veronkevennykset nyt elvyttävät, kun tutkimukset osoittavan ihmisten laittavan huonoina aikoina kaiken mahdollisen säästöön? Silloinhan ne säästöt otetaan käyttöön parempina aikoina, jolloin talous alkaa ylikuumentua; päinvastainen vaikutus siis, kuin mitä niillä veronkevennyksillä haetaan.

Merestä ja maasta energiaa

Luinpa tuossa juuri Kalevaa, jossa oli juttu merenpohjan käyttämisestä maalämmön lähteenä Vaasan asuntomessualueella. Homma kuulostaisi minusta järkevältä täällä Oulunkin seudulla, saataiskos tännekin joskus joku rohkea tuollaista tekemään? Minusta olisi myös järkevää kaupungin taholta tukea maalämpöpumppujen käyttöä talojen lämmittämiseen, ainakin niillä alueilla missä kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Lääkelaitostelua

Ohhoh, Kaleva kertoo, että lääkelaitos olisi sittenkin tulossa Ouluun. Minä kun jo ehdin kuvitella, että homma olisi koplattu Kuopioon, jossa on vahvaa farmasian alan koulutusta ja tutkimusta. [Edit 22.10.2008 klo 15.24: voishan sitä lukea tuon tekstinkin oikein ajatuksen kanssa, kyse on siis että Oulun seudun päättäjät ovat ottaneet kantaa asiaan, eikä kukaan muu. Tyhmä tyhmä minä.]

Etelässä on jo jokin aika sitten valiteltu, että valtion laitosten siirto pois Helsingistä haittaa niiden tehtävän toteuttamista. No, minä en ainakaan jaksa tästä aiheesta valittaa, kiva että Oulullekin tapahtuu joskus jotain hyvää!

Väsynyt mies

Huomasinpas tuossa juuri, että en ole muutamaan päivään ehtinyt kirjoitella blogiin. Siis ihan oikeasti ehtinyt. Korjataan asia kertomalla syyt. :)

Maanantaina tiimipalaverin aikana minulle iski migreeni. Siinäpä sitten menikin loppupäivä mukavasti pääasiassa sohvalla makoillen ja telkkaria katsellen, kun liikkuminenkin sattuu päähän lääkkeistä huolimatta. Kuulin kuitenkin kiertotietä, että paria viikkoa aikaisemmin Paras Langaton Tampere -kilpailuun lähettämäni idea oli päässyt neljän finalistin joukkoon.

Tiistaina olikin sitten kiire järjestellä lähtö Tampereelle kilpailuideaani esittelemään. Lisäksi askartelin vaalimateriaalia koko illan, olkaahan valmiit vastaanottamaan moista sitten ensi viikolla. Ei siis blogille aikaa silloinkaan.

Eilen kävinkin päiväseltään Tampereella MindTrek-konferenssissa. Juna lähti puoli kuudelta aamulla, takaisin Oulussa olin hiukan tämän päivän puolella. Konferenssi oli ihan mielenkiintoinen, ja siellä tuli tavattua jos jonkimoisia ihmisiä. Vaan jos olisin tajunnut, että tuomaristo oli jo päättänyt palkinnon saajan, niin en välttämättä olisi mennyt paikalle. Pääpalkintoa en saanut, mutta tuomariston myöntämän ekstra-kannustuspalkinnon kuitenkin. Eli hyvä mieli jäi kyllä tuosta tapahtumasta. Olin vaan paluumatkallakin niin väsynyt, että blogia en jaksanut kirjoittaa.

Tänään voisin korjata asian kirjoittamalla jostain oikeasta asiasta.

Rohkeutta on…

Rohkeutta on… kirjoittaa niistä asioista, jotka ovat itsestä tärkeitä.

Vihreiden vaalikampanja avataan siis virallisesti tänään. Käy ihmeessä tutustumassa kampanjaan, ja yritä löytää sieltä mitä Oulun numero 222 pitää rohkeana. Tai kerro kommentissa minulle, mikä on mielestäsi rohkeutta. Kaikille rohkelikoille lupaan antaa leveän hymyn, kun seuraavan kerran tapaamme!

Lastuja

Uusi kuu, uudet ideat, entistä huonommat jutut. Viime viikon loppupuoli meni tosiaan junassa ja teatterissa istuskellessa. Ihan mukavaa oli, suosittelen kyllä varauksettomasti Kansallisteatterin Tuntematonta sotilasta! Tällä viikolla olenkin sitten täytellyt urakalla vaalikoneita, melkoinen urakka sekin. Käyhän siis katsastamassa ainakin Ylen, MTV3:n, Kalevan, City-lehden ja IRC-Gallerian vaalikoneet. Joku muukin oli, mutta eihän noita kaikkia voi muistaa.

Toisaalla Jari-Pekka on kirjoitellut kunnallisesta päätöksenteosta ja -tekijöistä. Mars mars lukemaan ja osallistumaan keskusteluun aiheesta. Siellä on allekirjoittanutkin tehtaillut levottomia kommentteja. Lukekaa myös J-P:n aiempi kirjoitus kommentteineen.

Helsinkiläinen valtuutettu Soininvaara haluaisi vallata suojatiet takaisin. Tavallaan ihan hauska idea tuokin, Oulussakin autoilijoilla tuntuu monesti olevan kovin kiire päästä ohi suojatiestä, vaikka sille olisi juuri astumassa koululuokka. (Itse olen tuota suojateille reippaasti astumista kyllä tehnyt Oulussa jo pitkään, ja ihme kyllä ne autot ovat ihan kiltisti pysähtyneet ennen minuun törmäämistä.)

Mistäs tämä otsikko “Lastuja” sitten muuten tuli? No lastuhan on kirjailija Juhani Ahon keksimä termi, joka tarkoittaa siis aika yksinkertaisesti lyhyttä tarinaa tai novellia. Ei kuitenkaan ehkä ihan näin lyhyttä kuin tämä kirjoitus. Näitä lastuja tulee varmaan aina silloin tällöin nakattua tänne blogiin, kun on jotain ihan lyhyttä sanottavaa, tai kun ei vain jaksa kirjoittaa kovin pitkästi.