NP-kovuutta

Joskus muutama viikko sitten seisoskelin yliopistonn bussipysäkillä odottelemassa bussia, joka tulisi yli 20 minuutin päästä. Eräs tuttavani tuli siihen myös, ja yhdessä aloimme ihmetellä bussilinjojen aikatauluttamisen vaikeutta. Tulimme siihen lopputulemaan, että matemaattisesti kyseinen ongelma on niin sanotusti NP-kova, eli ei-polynomisessa ajassa ratkeava, jolle ei ole “helppoja” ratkaisuja olemassa. Tai ainakin näin käsitin, oma matemaattinen tietämykseni aiheesta on vielä vähäistä.

Tänään myöhästyin juuri sopivasti bussista lähtiessäni keskustasta Linnanmaalle. Seuraava bussi oli tulossa – ylläri varmasti – 20 minuutin päästä.

Vaikka bussivuorojen laskeminen koneellisesti noin 30 linjalle ja tuhannelle-parille pysäkille eri asioita painottaen ja optimiratkaisua (tai lähellä optimia olevaa ratkaisua) hakiessa onkin koneellisesti hyvin raskasta, pystyy ihminen siihen kuitenkin aika helposti. Siksi onkin vähän omituista, että Oulun nykyiset bussivuorot tuntuvat lasketun koneellisesti sellaisella painotuksella, että samaan suuntaan menevät bussit kulkevat viiden minuutin sisällä toisistaan ja seuraavia joutuu odottamaan vähintään 20 minuuttia.

Joskus aiemmin homma pelasi, mutta tuntuu että Koskilinjojen myynnin jälkeen bussivuoroja on suorastaan huononnettu näin käyttäjän näkökulmasta. Jotain pitäis tehdä, mutta mitä?

Oulun seudun suurkunta

Toinenkin juttu tämänpäiväisessä Kalevassa kiinnosti, nimittäin valtiosihteeri Raimo Sailaksen kommentti, että Oulun suurkunta pitäisi perustaa. Tästäkin olen jopa samaa mieltä, aikalailla samoilla perusteluilla kuin Sailas. Mutta lopun veronkevennyspuheista en nyt menisi sanomaan – paljonko ne veronkevennykset nyt elvyttävät, kun tutkimukset osoittavan ihmisten laittavan huonoina aikoina kaiken mahdollisen säästöön? Silloinhan ne säästöt otetaan käyttöön parempina aikoina, jolloin talous alkaa ylikuumentua; päinvastainen vaikutus siis, kuin mitä niillä veronkevennyksillä haetaan.

Merestä ja maasta energiaa

Luinpa tuossa juuri Kalevaa, jossa oli juttu merenpohjan käyttämisestä maalämmön lähteenä Vaasan asuntomessualueella. Homma kuulostaisi minusta järkevältä täällä Oulunkin seudulla, saataiskos tännekin joskus joku rohkea tuollaista tekemään? Minusta olisi myös järkevää kaupungin taholta tukea maalämpöpumppujen käyttöä talojen lämmittämiseen, ainakin niillä alueilla missä kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Qstock ja muut Oulun kesätapahtumat

Jep, eiköhän se viikko hiljaiseloa jo ala riittää – aika siis kirjoittaa taas uusi merkintä blogiin. :)

Kirjoitanpa siis taas paikallisen lehden uutisesta, joka kertoo, että Qstock-festivaali saa jäädä Kuusisaareen. Näinhän sen pitääkin mennä! Kuusisaari on Qstockille erityisen hyvä paikka, ja minusta on järkevää, että myös ns. nuorisokulttuuria voidaan pitää esillä keskustan lähellä. Ymmärrän kyllä hyvin, että joitakin Toivoniemen asukkaita se kova melu haittaa, mutta festivaali kestää vain kaksi päivää. Lisäksi minusta Toivoniemi nyt on vielä sen verran keskustamainen asuinpaikka, että siellä pitäisikin kuulua kaupungin äänet. Jos täysin hiljaiseen paikkaan haluaa asumaan, niin eiköhän Oulusta sellaisiakin paikkoja löydy aika helposti.

Siinä missä Qstock oli (taas) kesän kohokohta, on Oulun muu kesätarjonta minusta vähän köyhää – ainakin nyt vuoden 2008 kesällä. Erityisen pettynyt olin Valkosipuliyön poisjättämiseen, mutta eipä se ihan hirveä yllätys toisaalta ollut. Minusta kyseinen tapahtuma on mennyt alamäkeä jo vuosien ajan, suunnilleen siitä lähtien kun se siirrettiin Rotuaarilta torille. Tässäkin koen ymmärtäväni Liikekeskus ry:n motiivit hyvin, sillä onhan heidän kannaltaan parempi järjestää kolmipäiväinen tapahtuma ja saada kolmen päivän ajan lisää kävijöitä keskustaan, kuin vain yhtenä iltana, mutta…

Silloin aikoinaan kun Valkosipuliyö oli vielä Rotuaarilla, siellä oli sopivan ahdasta ja tunnelmallista. Nyt Valkosipuliyö on lähinnä paikka, jonne mennään juomaan kaljaa, ei nauttimaan siitä hienosta meiningistä, jota pieni sadekaan ei koskaan haitannut.

Muutenkin Oulun ja seudun kesätapahtumat kaipaisivat vähän enemmän yhteistyötä ja koordinaatiota, jotta päällekkäisiä tapahtumia ei olisi. Miten olisi, jos tänne perustettaisiin joku “Oulun juhlaviikot” -tapahtumasarja, johon koottaisiin sitten laidasta laitaan erityyppisiä laadukkaita tapahtumia. Erityisen tärkeää tässä olisi se, että juhlaviikoilla olisi jatkuvasti tapahtumia, mutta ne eivät olisi juurikaan päällekkäin. Päällekkäisyys kun tuntuu olevan nykyisin oululaisten tapahtumien perisynti. Ja jotta homma tehtäisiin kunnolla, pääsisi tämän juhlaviikot-sateenvarjon alle vain, jos suostuu yhteistyöhön ja aikataulujen sovittamiseen muiden kanssa. Eli loppuisi samalla se omassa pesässä kyräily!

Tuollainen kun saataisiin, niin voisi olla että tästä kaupungista ei kesäisin tarvitsisi lähteä yhtään minnekään.

Kiitos!

Enpä voi oikein muuta nyt sanoa, kuin että kiitos! Sain vaaleissa 99 ääntä – tulos, johon olen enemmän kuin tyytyväinen! Lisäksi Vihreät nousi valtakunnassa neljänneksi ja Oulussa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, molemmat todella hienoja edistysaskeleita.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin aion kyllä jatkaa vielä blogin pitämistä. Ehkä en ihan samaa tahtia tänne kirjoittele kuin tässä vaalien alla, mutta yritän ainakin yhden artikkelin viikossa kirjoittaa. Kyllä tässä kaupungissa sen verran paljon tapahtuu, että vähintään sen verran yritän vastaisuudessakin ajatuksiani ilmaista.

Ja vielä kerran: kiitos!

Tiivistelmä

Tänään olin taas Rotuaarilla jakamassa vaalimainoksiani ja keskustelemassa ihmisten kanssa. Muutamat tulivat kysyneeksi minulta joukkoliikenteen kehittämisestä, josta kannattaa lukea noita vähän aiempia merkintöjä. Yhtä asiaa en niissä kuitenkaan ole käsitellyt, ja se on Oulun kaupunkirakenteen tiivistäminen.

Käytännössähän se tarkoittaa siis sitä, että asuntoja rakennetaan tiiviimmin, eli joko korkeampia taloja, tai sitten pihasta nipistäen. Olen vahvasti sitä mieltä, että tällaista rakentamista pitäisi Oulussa suosia selvästi nykyistä enemmän: noita pientaloalueita kun kaavoitetaan, pitäisi niiden keskelle saada mielellään esimerkiksi Puulinnanmaan tyyppistä pienkerrostalorakentamista, tai ihan tavallisia kerrostaloja. Minusta ei ole mikään pakko tyypittää joitakin alueita pelkästään kerrostaloalueiksi, joitakin pientaloalueiksi; mielellään uudet alueet olisivat näiden sekoituksia.

Kun uusien alueiden asukastiheys on suurempi kuin vanhoilla alueilla, on alueilla myös enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä per neliökilometri. Eli tällöin joukkoliikennekin tehostuu, kun ei ole pakko bussilla mennä joka pikkutietä pitkin, vaan voidaan kerätä ja tiputtaa matkustajat alueiden keskuskaduille, johon kaikilla asukkailla on lyhyt matka. Tämä voisi myös mahdollistaa raideliikenteen tehokkaamman käytön, kun alueilta ihmiset voisivat helposti hypätä junaan ja liikahtaa nopeasti keskustaan tai minne haluavatkin.

Oma lukunsa kaupunkirakenteen tiivistämisessä on luonnollisesti keskusta, josta voisin kokonaisen merkinnän kirjoittaa erikseenkin. Mainitsenpa kuitenkin tässä lyhyesti, että keskustan rakennuskantaa pitäisi minusta selvästi tiivistää: rakentaa myös sisäpihat täyteen, nostaa keskimääräinen kerrosmäärä ainakin viiteen, jne. Näin keskustaan saataisiin enemmän asukkaita, jotka tekisivät koko keskustasta elävämmän paikan – puhumattakaan siitä, että samalla joukkoliikenteen käyttäjiä tulisi selkeästi lisää.

Tämä kaikki on toki kunnallispolitiikassa hidasta, sillä muutokset kaavoituksessa näkyvät yleensä vasta vuosien päästä. Siksipä muutos pitäisi aloitta jo mahdollisimman pian, jotta saadaan tästä kaupungista taas vähän parempi paikka olla ja elää!

Pieni kaino pyyntö

Minulla olisi kaikille lukijoilleni pieni pyyntö. Se koskee kunnallisvaaleja, joissa olen siis Vihreiden ehdokkaana Oulussa numerolla 222. Tarvitsisin nimittäin apuasi äänien hankkimisessa.

Olen yrittänyt uhrata mahdollisimman paljon vapaa-aikaani vaalityöhön, mutta en usko pelkän oman ponnisteluni ihan riittävän niihin pariinsataan ääneen, joilla Vihreiden listalta todennäköisesti pääsee läpi. Siksipä toivonkin, että voisit vielä viime metreillä auttaa minua vaalityössäni ja houkutella mahdollisimman monta tuttuasi äänestämään numeroa 222 Oulussa. Kaikkein parasta olisi, jos voisit lauantain ja sunnuntain aikana soittaa perheellesi, ystävillesi ja tuttavillesi, ja pyytää heitä äänestämään minua sunnuntaina. Voit myös lähettää teksti-, sähköposti- tai vaikka Facebook-viestejä – pääasia on tavoittaa mahdollisimman monta äänestäjää henkilökohtaisesti. Seuraavassa olisi tekstiviestimalli (143 merkkiä poislukien viimeinen sana), jota voit halutessasi käyttää:

“Hei! Muista äänestää vaaleissa. Ehdokkaani on Juha Tiensyrjä (222) Vihreiden listalta. Äänestä sinäkin häntä! Katso http://juissi.iki.fi/. T: Nimesi”

Jos tämän voit puolestani tehdä, arvostan asiaa aivan valtavan paljon!

Avoimuuden avaimet, vapauden voitot

“Oletko sinä joku kommunisti, kun tuollaisia jakelet?” kysyi minulta viikko sitten eräs yliopistolla tapaamani henkilö, kun menin tarjoamaan hänelle VALO-CD:tä vaalimainokseni kera. Siitäpä sitä sitten kertoilemaan, mikä juttu tämä on, ja mitä nämä avoimet ja vapaat ohjelmistot ovat. Ehkä sieltä ääni, ehkä ei – samapa tuo, meni se CD-levy sentään käyttöön.

Joidenkin ihmisten on hankala ymmärtää, mitä se vapaus ja avoimuus ohjelmistojen kohdalla tarkoittaa. Jotkut toki ymmärtävät asian hyvinkin, ja levyä tarjotessani kysyvät: “Onko siinä Linux-ohjelmia?” Nämä henkilöt ovat valitettavasti vähemmistö, sillä nykypäivän ihmiset ovat käyttäneet lähinnä yhden kaupallisen tahon tuotteita koko sen ajan, kun ovat tietokoneita käyttäneet. Minusta olisi jo aika antaa ihmisille muitakin vaihtoehtoja; aloitetaan siis kunnista!

“Täällä taas tämä rohkea sissi yrittää selviytyä Linuxilla. Käyttäisit sinäkin oikeaa käyttöjärjestelmää”, sanoi puolestaan työyhteisöni jäsen, kun selaimeni kaatui PDF-lukijaa suljettaessa. Onhan toki totta, että aina eivät avoimetkaan ohjelmat toimi niinkuin pitäisi; eivät ne kaupallisetkaan aina toimi, mutta niiden toimimattomuudesta on puhuttu jo niin paljon, että se ei ihmetytä enää ketään. Noin yleisesti ottaen avointen ohjelmistojen laatu on hyvällä tasolla, ja kukaan ei pakota käyttämään niitä alfa-tason esijulkaisuja, jotka kadottavat kaikki ottamasi kuvat, korvaavat kaikki mp3-musiikkitiedostosi Säkkijärven polkalla ja hajottavat verkkokorttisi. Mikä parasta, avoimet ohjelmat riittävät lähes kaikille käyttäjille – ei niitä kalliita ohjelmia ole oikeasti pakko ostaa!

Kunnissa avoimet ohjelmat säästävät rahaa, ainakin lisenssikustannusten verran. Tukipalvelut maksavat kuitenkin todennäköisesti saman verran sekä avointen että kaupallisten ohjelmistojen kanssa, mutta suuren kunnan tapauksessa 5000 työaseman lisenssikustannusten – á 100-1000 euroa vuoden-kolmen välein – poisto on suuri säästö. Onhan se toki mielenkiintoista lukea “tutkimuksia”, joissa kerrotaan avointen ohjelmistojen käyttöönoton aiheuttavan monia kertoja suuremmat kustannukset kuin päivittäminen uusimpaan kaupalliseen vaihtoehtoon. Nämä “tutkimukset” ovat vain vähän turhan usein kaupallisten toimijoiden rahoittamia, jolloin niiden tulokset kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Siispä, arvoisa lukijani, minulla on sinulle tehtävä: vaadi kuntasi päättäjiltä vaihtoehtoja! Käske, pyydä, ruinaa, potki ja huuda aina siihen asti, että kunnan tietokoneissa otetaan avoimet ohjelmistot käyttöön. Erityisesti avoimia ohjelmistoja pitää suosia kouluissa, jotta lapset ja nuoret oppivat vaihtoehtojen olemassaolosta ennen kuin heidät on aivopesty yhden yrityksen tuotteilla!

Hyvä kunnallisvaaliehdokas, sinulla on mahdollista vaikuttaa! Heti läpipääsysi jälkeen ala kirjoittaa valtuustoaloitetta avoimien ohjelmistojen käyttöönottamiseksi. Kirjoita myös paikkakuntasi lehden mielipidepalstalle ja herätä muutenkin keskustelua asiasta. Yhdessä voimme vaikuttaa avoimuuden ja vapauden puolesta!

Avoimia karttoja Oulustakin

Törmäsinpäs viime keväänä blogikirjoitukseen avoimista katukartoista ja niiden käytöstä Nokian N810 Internet Tabletilla. Siitä innostuneena onnistuin kiinnittämään oman N810:ni mukana tulleen autotelineen pyöräni tankoon käyttäen vanhaa soittokelloa apuna. Tarkoituksenani oli itsekin kartoittaa Oulua ja samalla auttaa OpenStreetMap-projektia, mutta jotenkin se kesän kiireissä jäi. Nettitabletti telineineen on kyllä ollut muuten kovalla käytöllä pyöräillessä. En siis itse kartoittamiseen osallistunut, mutta projektille olen lahjoittanut jonkin verran prosessoriaikaa karttakuvien generointiin.

Josta tulikin mieleeni, että se skripti ei ole tainnut pariin kuukauteen pyöriä, kun kone buutattiin. Laitanpas sen taas päälle.

Tänään oli Kalevassa pari juttua tästä samasta aiheesta. Jussi-Pekka Huhtamäki on kartoittanut paljon Oulua, ja ihan hyvältähän tuo jo näyttää – minusta aika käyttökelpoiselta jo jopa navigaatiokäyttöä ajatellen. Myös alkuun pääsemisestä on lyhyt juttu kirjoitettu.

Toivon kovasti, että ensi kesänä jaksaisin itsekin suorittaa vähän tarkempaa kartoitusta Oulussa ja lähialueilla – tarvikkeet siihen ovat jo hyvinkin olemassa, enää puuttuu vain se into lähteä iltaisin töiden jälkeen tutkimaan uusia kaupunginosia ja naapurikuntia pyörän selästä. Muistakaapa siis ensi kesänä potkia minua liikkeelle, jotta me kaikki saamme parempia ja tarkempia avoimia karttoja kaikkeen käyttöön! :)

Lääkelaitostelua

Ohhoh, Kaleva kertoo, että lääkelaitos olisi sittenkin tulossa Ouluun. Minä kun jo ehdin kuvitella, että homma olisi koplattu Kuopioon, jossa on vahvaa farmasian alan koulutusta ja tutkimusta. [Edit 22.10.2008 klo 15.24: voishan sitä lukea tuon tekstinkin oikein ajatuksen kanssa, kyse on siis että Oulun seudun päättäjät ovat ottaneet kantaa asiaan, eikä kukaan muu. Tyhmä tyhmä minä.]

Etelässä on jo jokin aika sitten valiteltu, että valtion laitosten siirto pois Helsingistä haittaa niiden tehtävän toteuttamista. No, minä en ainakaan jaksa tästä aiheesta valittaa, kiva että Oulullekin tapahtuu joskus jotain hyvää!