Category Archives: Oulu

10 vastausta kulttuurista

Posted on by
1

Paikallinen suuruus, sanomalehti Kaleva kyselee viime keskiviikon lehdessään kunnallisvaaliehdokkailta kulttuurista. Tarjolla oli noin kymmenen kysymystä, tässäpä teille kymmenen vastausta. Kysymykset kannattanee lukea 15.10.2008 julkaistusta lehdestä (ne ovat pohjustuksineen pitkiä, en aio kirjoittaa niitä tähän), kun Kalevan kulttuuritoimitus suuressa viisaudessaan on päättänyt jättää julkaisematta ne netissä (vink vink – vaikka turhaapa se taitaa olla kulttuuritoimitukselle mitään koskaan sanoa, eihän siellä kuunnella).

  1. Kulttuurille suunnatut valtionavut pitää suunnata kulttuuriin. Minulla ei ole tietoa siitä, miksi niitä käytetään (jos käytetään) muihin tarkoituksiin – yritän kyllä ottaa selvää asiasta, jos valtuustoon pääsen. Kaupunginteatterin pitää toki maksaa tiloistaan, kaipa tässä pitäisi ottaa selvää onko 2,2 miljoonaa euroa merkittävästi isompi kuin muualla.
  2. Yhteistyö on poikaa, ja sitä pitäisi harrastaa oululaisten toimijoiden kesken. Olisiko syytä perustaa jokin vakanssi, jonka tehtävänä olisi järjestää Oulun juhlaviikot? Tämä henkilö tai työryhmä voisi koordinoida tapahtumia niin, että niistä muodostuisi saumaton festivaalielämys ilman päällekkäisyyksiä; niskuroivat festivaalit eivät pääsisi tämän sateenvarjon alle.
  3. Pidän hyvänä ideana, että musiikkikeskuksen yhteyteen rakennettaisiin kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola – toki koko kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen investointeja miettiessä.
  4. Omissa korvissani taide- ja taitoaineiden lisäys painottuisi niin, että oppilaat saisivat itse valita ottavatko enemmän liikuntaa, kuvaamataidetta tai musiikkia. Samalla olisi syytä luopua näiden aineiden arvostelusta. Mielestäni tunteja ei tarvi ottaa muista aineista pois.
  5. “Näivettyvien” festivaalien tukemiseen ei kaupungin pidä ainakaan kovin suuria rahasummia antaa. Sen sijaan pitäisi lisätä näiden festivaalien keskinäistä yhteistyötä kysymyksen 2 ehdottamalla tavalla, jolloin kaikki voittaisivat. Siis (enemmän tai vähemmän) koordinoitua yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan, jolloin kaupungin kulttuuritarjonta rikastuu ja festivaalit pärjäävät.
  6. Vapaan kentän kulttuuritoiminta todellakin kaipaa lisää tilaa tehdä ja toimia. Soisin näkeväni jonkinlaisen vapaan kulttuuritalon mielellään Oulun keskustassa, jossa vapaan kentän toimijat tekisivät hyvää ja omaleimaista kulttuuria. Olikos ympäristövirasto muuttamassa pois nykyisistä tiloistaan Torin laidalta? Voisiko tästä rakennuksesta muotoutua toimiva kulttuuritalo? Oulu15-hanke on jo näkyvä vapaan kentän etujen ajaja, ja näin pitääkin olla – toki se voisi olla hieman näkyvämpikin.
  7. Paras paikka Qstockille olisi minusta yhäkin Kuusisaari, ja muutamien ihmisten valitusten vuoksi kesän parasta tapahtumaa ei sieltä pidä siirtää pois. Kukkien istutus on uskoakseni vain tekosyy siirtoon, oikea syys on että festarista on kuulunut valituksia. Pitäisiköhän minunkin jatkuvasti valittaa siitä, että torilla järjestetään tapahtumia, ja äänet kantautuvat kotiini, enkä voi rauhassa harrastaa postimerkkeilyäni, kun jatkuva bassojumputus pomputtelee niitä pöydällä ylös alas?
  8. Pikisaari taidesaarena on tavallaan vähän paradoksi – siitä riittää puhetta, mutta todellisuudessa siellä taitaa nykyisin asua vain hyvin vähän taiteilijoita. Haluaisin, että Pikisaaressa olisi ateljeeasuntoja nykyistä paljon enemmän. Kaupungin pitäisi pystyä tarjoamaan taiteilijoille edullisia ateljeita, joissa he voivat meidän kaikkien elämää rikastuttavaa taidettansa tehdä – taide on rikkautta siinä missä rahakin!
  9. Minusta Oulun kulttuurilaitosten lippuihin ei tarvitse tuoda kotikunta-alennusta. Parasta olisi, jos suurin osa laitoskulttuurin kuluttajista olisi Oululaisia; liitetään siis naapurikunnat Ouluun.
  10. Valistustalon osakeyhtiömuodolla ei liene suuren suurta merkitystä, tuskin Oulun kaupunkikaan kyseisen yhtiön tuotoista on juuri päässyt nauttimaan. Verotuksellisesti esimerkiksi säätiömuoto voisi toimia paremmin, ja säännöissä voidaan määrätä säätiön tarkoitus ja hallintamuoto hyvinkin tarkasti.

Kulttuuri on minulle ollut oikeastaan aina sellainen asia, joka on kiinnostanut kovasti – lähinnä tosin kuluttajan näkökulmasta. Tiedostan hyvin olevani vielä kovin tuore tapaus kulttuurin poliittisen päätöksenteon saralla, joten nuo antamani vastaukset aika luonnollisesti kuvastavat paremman tiedon puutteessa lähinnä eri lähteistä saatuja mielikuvia. Mielelläni kuulisin myös lukijoideni mielipiteitä näistä asioista, jos teille on sellaisia ehtinyt syntyä.

Ruuhkassa ajavan rahat

Posted on by
6

Erään lukijani toivomuksesta aion tässä nyt käsitellä asiaa, joka ei ainakaan vielä juurikaan kosketa Oulua, eli pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut ja siihen liittyen Vihreiden pari päivää sitten julkistama ruuhkamaksumalli. Näin alun sivuhuomautuksena olin erittäin ilahtunut tästä pyynnöstä – kuinka monelta alle kuukauden blogia kirjoittaneelta pyydetään jo johonkin tiettyyn aiheeseen keskittyviä kirjoituksia? Kiitos siis tästä!

Aluksi suosittelen, että luet tiivistelmän Vihreiden visiosta kaupunkiliikennemaksuksi. Myös PDF-muotoinen koko teksti on saatavilla, jos haluat tutustua aiheeseen hiukan tarkemmin.

Lyhyesti idea on siis seuraava: pääkaupunkiseudun autoilijat maksavat päivittäistää/kuukausittaista/vuosittaista maksua, joka oikeuttaa käyttämään joukkoliikenteen palveluja silloin kun auto ei ole liikenteessä, tai ajetusta kilometristä perittävää maksua, joka lisää matkakortin arvoa. Jos autoilija ei käytä joukkoliikennettä, on kyseessä oikeastaan vain ruuhkamaksu.

Mielestäni kaupunkiliikennemaksu on ainakin tuore ja mielenkiintoinen idea, joskaan ilmeisesti ei ihan kovin nopealla aikataululla toteutettavissa. Erilaisia ruuhkamaksujahan on toteutettu monissa suurissa kaupungeissa, ja ne ovat todella onnistuneet vähentämään autoilua – pääkaupunkiseudullakin ruuhkat voisivat vähentyä mallin toteutuksen myötä.

Niin mielenkiintoinen kuin tämä uusi avaus onkin, näen siinä myös joitakin ongelmia, joista suurinta osaa on käsitelty myös aiemmin mainitussa koko tekstissä:

  • Joukkoliikennettä maksullisella alueella on selkeästi kehitettävä ja lisättävä, tai muuten maksusta muodostuu lähinnä rangaistus (vero) niille autoilijoille, jotka eivät ole toimivan joukkoliikenteen alueella – maksu ei ole tällöin vastikkeellinen, kuten idean esittäjät antavat ymmärtää.
  • Valvonnan järjestäminen tehokkaasti maksaa paljon, enemmän kuin siitä saatava rahallinen hyöty, ja vähemmän tehokas valvonta mahdollistaa vapaamatkustajien luokan syntymisen, joka kaikin tavoin pyrkii näitä maksuja välttämään.
  • Tekninen toteutus vaatii käytännössä sitä, että jokaiseen suomalaiseen autoon lätkäistään etäluettava sensori, ja sama tehdään tullissa noin suunnilleen kaikkiin Suomeen tuleviin ulkomaisten omistamiin autoihin, jotta heiltäkin voidaan maksuja periä. Tällöin myös sensorin puuttuminen tai rikki oleminen ajaessa pitäisi säätää rangaistavaksi, jolloin sitä pitää valvoa, mikä taas aiheuttaa kustannuksia.

Tavallaan pidän tätä mallia mielenkiintoisempana ja ehkä myös parempana Hollannin mallia (esitelty lyhyesti PDF:ssä), jossa jokainen jokaisella autolla ajettu kilometri kerryttää autoveroa. Tulevaisuudessa joka autossa on pakollisena satelliittipaikannin, joka mittaa kuljettua matkaa sekä senhetkistä maksuvyöhykettä, ja nämä tiedot lähetetään verottajalle autoveron laskutusta varten. Tämä voisi toimia myös Suomessa niin, että pääkaupunkiseutu ja kaupunkiseudut noin yleensä – Oulua siis unohtamatta – voisivat olla korkeamman maksuluokan aluetta, ja vähemmän kuljetut tiet olisivat alempien maksuluokkien alueita. Tällöin teiden käytöstä maksaisivat eniten ne, jotka teitä eniten kuluttavatkin. Ruuhkaisilla alueilla ruuhkaisina aikoina ajaminen voisi maksaa enemmän, mikä varmasti vähentäisi ruuhkia. Vähäisellä ajamisella veroa pitäisi luonnollisesti maksaa vähemmän. Samaan aikaan ajoneuvoveroa on vähennettävä tai se pitäisi poistaa kokonaan.

Tuo olisi tietyllä tavalla siis sama idea kuin kilometriveloitukseen perustuva kaupunkiliikennemalli, paitsi ilman vastiketta. Porkkanana – jolloin kilometriveron pitäisi olla korkeampi ja jolloin autoilun määrä todennäköisesti vähenisi verotuksen kiristämisen myötä – voisi toki toimia joukkoliikenteen arvon lataaminen auton kuljettajalle. Mutta vain jos Suomessa vain joskus pystyttäisiin sopimaan yksi yhteinen kaikissa joukkoliikennevälineissä käyvä matkakorttimalli.

Summa summarum, Vihreiden uusi ruuhkamaksumalli kuulostaa minusta ihan hyvältä idealta, ja mielelläni näkisin sitä testattavan pääkaupunkiseudulla lainsäädännön sallimissa puitteissa. Oulussa en ole juuri ruuhkia nähnyt, joten asia ei näillä leveysasteilla ole tosiaankaan vielä kovin ajankohtainen. Vaan mikä ettei siis käytettäisi pääkaupunkiseutua koekaniinina autoveron kokonaisvaltaiselle uudistukselle, jossa eniten teitä käyttävä myös maksaisi niiden käytöstä eniten. Vai mitä sinä ajattelet asiasta?

Oulu on oikeastaan aika kaunis kaupunki…

Posted on by
2

Tänään olen taas urakalla kulkenut ympäri Oulua, juossut kiireellä töihin, töistä kokoukseen, kokouksesta kauppaan, kaupasta vaaliroinaa ja -rompetta tekemään ja sitten taas kotiin. Tai oikeastaan en ole juossut, vaan pyöräillyt. Ja siinä pyöräillessä tulee monesti ajatelleeksi, että vaikka kuka mitä sanoisi, niin tämä kotikaupunkini on oikeastaan aika kaunis paikka.

Joskus tuosta väittämästä ollaan kyllä eri mieltä. Haukutaan, että kaupungin parhaalle paikalle on rakennettu sellutehdas, tai että täällä on niin tasaista että mikään ei näytä miltään. Eikä kaupungin arkkitehtuurikaan ole mitään verrattuna ihan mihin tahansa muuhun kaupunkiin.

Minusta sellutehdas on erityisesti pimeällä komea näky. Noin yleensäkin se kontrasti, mitä pimeä ja valo saavat aikaan sykähdyttävät. Ja tasaisuus ei ole minua koskaan haitannut, näkeepähän pidemmälle! Arkkitehtuuripointti on tavallaan ihan totta, sen verran monta kaunista rakennusta tästä kaupungista on hävitetty. Onneksi sentään niitäkin on vielä jäljellä, ja jos ei muuta, niin pieniä kivoja yksityiskohtia löytyy tämänkin kaupungin taloista. Katselkaa vaikka!

Yksi suosikkikohteitani on kyllä joen suisto ja rannat. Joen ylittävällä Rautasillalla näin myös kerran kauneimman maiseman mihin olen Oulussa törmännyt. Oli (ehkä hieman) kirpeä huhtikuinen yö. Olin pyöräilemässä kaupungista kotiini, tulin juhlimasta ystäväni syntymäpäivää. Rautasillalla oli sumua. Katsahdin vasemmalle, ja näin voimalaitoksen. Se kylpi sumunsekaisessa valossa, joka valaisi rannatkin. Pysähdyin katselemaan, ja katselin näkyä varmasti viisi minuuttia.

Jos olisin tuolloin omistanut kameran, olisin ottanut kuvan ja tarjoaisin sen nyt tässä teille. Vastaavaa tilaisuutta ei vaan välttämättä koskaan enää tule. Sen sijaan, käykää vilkaisemassa Oulu Kuvissa -blogia.

Tilaa tehdä ja toimia

Posted on by
Reply

Napataanpa tässä vaiheessa sivu Kertun kirjasta: vapaa ja avoin tila. Mitäkö se tarkoittaa? Miksi sitä halutaan? Ja mitä mieltä minä siitä olen?

Vapaa ja avoin kaupunkitila on juuri sitä tilaa tuolla kaupungilla, jossa saa vapaasti oleilla. Se ei ole kauppakeskuksia, se ei ole päivin-öin valvottuja saaria Oulun keskustan tuntumassa, se ei ole mikään semmoinen paikka, johon tarvii maksaa sisäänpääsystä. Sen sijaan se on sitä tilaa, jossa saa oleskella rauhassa ilman pelkoa, että vartijat tai poliisi tulisi sieltä häätämään pois. Se on sitä tilaa, jossa voi vaikkapa järjestää improvisoidun näytelmän kavereiden kanssa, tai jossa vaan saa hengailla ilman mitään erikoisempaa tarkoitusta. Eli paikkoja, joissa asiaton oleskelu on sallittu.

Sitä on tämän kaupungin keskustassa valitettavan vähän.

Minua harmittaa se, että Rotuaarin ja torin käyttöön tarvitaan aina lupa. Tuntuu, että ydinkeskustassa ei saa järjestää mitään juttuja ilman, että siitä pitäisi maksaa kaupungin valtuuttamalle yhdistykselle. Joskus vanhoina hyvinä aikoina kadun käytöstä piti ilmoittaa poliisilaitokselle, mutta se oli lyhyt ja yksinkertainen operaatio. Nykyisin – ei enää niin helppoa. Jos tapahtuma ei tuo suoranaista rahallista hyötyä keskustan kauppiaille, niin sepä on enemmän tai vähemmän epätoivottu tapahtuma. Tämä sortaa erityisesti sellaisia tahoja, jotka haluaisivat tarjota hyvää ja erilaista kaupunkikulttuuria vähän laajemmalle yleisölle.

Nykyinen tilanne on kestämätön, ja sille pitää tehdä jotain. Loogisin ratkaisu minusta olisi ottaa keskustan katujen hallinta pois yhdistykseltä, ja siirtää se takaisin kaupungin haltuun. Sen jälkeen pitäisi vain varmistaa, että kaupunki sallii katujen käytön myös muille kuin rahastaville tapahtumille.

Puuttuu tästä kaupungista jotain muutakin, nimittäin jonkin sortin kulttuuritalo. En siis tarkoita laitoskulttuuritaloa, niitähän meillä on jo. (Ja sivuhuomautuksena voin sanoa, että pidän kyllä paikallisesta laitoskulttuuristakin.) Tarkoitan sellaista paikkaa – arvasitkin varmasti jo – jossa pienin resurssein toimiva kulttuuritaho voisi tapahtumiaan järjestää sekä aloitteleva taiteilija voisi harrastaa taidettaan, ja joka olisi erityisesti helposti ja nopeasti käytettävissä moneen erilaiseen kulttuuritoimintaan. Tasapuolisuuden nimissä se voisi kyllä olla käytettävissä lähinnä ei-kaupalliseen kulttuuritoimintaan.

Monia paikkoja tälle hallille on ehdotettu, mutta minusta ehkä paras ehdotus tähän mennessä on Lasaretinväylän kiinteistöjen kunnostaminen ja antaminen kulttuurin käyttöön. Mitä sinä ajattelet asiasta?

Mies ja meri

Posted on by
2

Asun siinä mielessä hyvällä paikalla Oulun keskustassa, että ikkunastani on mahdollista nähdä vettä. Ei, en nyt onneksi tarkoita Laaniskaa, vaan ihan tuota merentynkää, jonka päälle on rakennettu kaksi betonista monumenttia. Joista toinen muuten erään kauempaa tulleen herrasmiehen mukaan näyttää ydinvoimalalta, joka on sijoitettu keskelle kaupunkia. Kotini on siis torin laidalla.

Oulu on joskus toistasataa vuotta sitten ollut merikaupunki. Tänä päivänä se ei valitettavasti näy. Oulu ei myöskään ole jokikaupunki, vaikka Oulujoki kaupungin läpi virtaakin. Tällä kaupungilla ei tunnu olevan identiteettiä oikein minkään veden kanssa – jos nyt ei lasketa Kaupunginojaa. Sitä sentään kunnostetaan ja siihen panostetaan, jotta edes jossakin vesi hiukan solisisi ja sorsat voisivat levähtää.

Vaan ihmekös tuo. Torin laitamilla isommat laivat eivät mahdu kulkemaan, siinä on niin matalaa. Merikaupungin maine menee siinä samassa, sillä kai nyt pieniä paatteja isommillakin vehkeillä pitäisi keskustaan saakka päästä. Jokikin on suljettu isohkolla voimalaitoksella, joten hankala sinnekään niitä laivoja on ohjata, jos ne vaikka pääsisivät suistoalueen matalikoista ohi. Vettä on kaupungissa yllin kyllin, mutta sitä ei ole osattu tuoda esille.

Vaikka ikkunasta vettä näkee, niin ei siellä ole mitään nähtävää.

Olin hiukan harmistunut, että Oulun kaupunki päätti olla osallistumatta Tall Ships’ Race -tapahtumaan. Ymmärrän kyllä tässä tapauksessa syyn ihan hyvin; olisihan se maksanut vähän liikaa. Mutta sillä oltaisiin sentään saatu Toppilan suunnalle satama, jossa voisivat edes ne hiukan isommatkin laivat levähtää, ja kaupunkilaiset niitä ihailla. Ehkä sillä oltaisiin saatu sitä vanhaa tervakaupunkia edes pieni palanen takaisin.

Mutta mitä pitäisi tehdä, jotta meri näkyisi, tuntuisi ja kuuluisi? Miten olisi, jos tavalla tai toisella muutettaisiin tuota ydinvoimalan merenpuoleista reunaa niin, että siitä voisi astua laivaan? Ja tuotaisiin siihen laivoja, joilla voisi risteillä ja katsella Oulua mereltäpäin. Tai tuotaisiin siihen ravintolalaivoja – johan siitä on aikaa, kun Neptunus tuosta rannasta hävisi. Nekin olisivat askel eteenpäin nykyiseen tilanteeseen nähden, jossa laivat yksinkertaisesti puuttuvat torilta. Kuka niitä nyt isoihin teollisuussatamiin lähtisi katselemaan?

Joskus vielä haluaisin astua torilta tervantuoksuiseen laivaan, ja tuntea hetken olevani merillä. Toivottavasti tämä tapahtuu Oulussa.

Raatti ja raha

Posted on by
Reply

Kuten tuossa pari kirjoitusta sitten kommentoin, valtuutettu Huikari esitti lehden mielipidepalstalla Raatin peruskorjauksen hylkäämistä ja uuden urheilukentän rakentamista Huuhkajanpuistoon. Samalla hienolla paikalla oleva saari annettaisiin taas gryndereiden leikkikentäksi, mikä on taas aivan järkyttävän Huono Idea.

Jep, onhan se totta, että Raatin peruskorjaus- ja kehityskustannukset nousevat budjetoitua suuremmiksi. Minusta se on jopa aika luonnollista – budjetti on tehty aikapäivää sitten, ja eikös siitä tehty uusikin päätös aika vasta, jossa budjettia korotettiin? No, kuitenkin. Tämä budjetinylitysongelma on nyt taas tullut siitä, että Raattia ei ole korjattu silloin, kun se olisi pitänyt korjata. Nyt syitä on ainakin seuraavia:

  • Raatti on päässyt vielä entistä huonompaan kuntoon, joten sen korjaus maksaa enemmän.
  • Rahan hinta on noussut, joten maksaahan se silloin enemmän.

Minusta tuollainen on aina vähän vastuutonta kunnallispolitiikkaa – kun jotakin pitäisi tehdä, sitä ei tehdäkään heti, vaan selvitellään ja odotellaan muutama vuosi katsellen, josko se siitä halpenisi. Uutinen: ei se siitä halpene. Jos viimeaikainen kehitys maailmantaloudessa jatkuu, niin kustannusten nousu saattaa taittua joksikin aikaa. Jotkin asiat saattavat halventua, työvoima lähinnä. Mutta aina kun mennään eteenpäin ajassa, kustannukset nousevat väkisin.

Siksi minusta Raatti pitää korjata alkuperäisten suunnitelmien mukaan viimeistään heti. Ja siksi, jos jokin asia vaatii välitöntä panostusta, siihen pitää panostaa heti eikä muutaman vuoden päästä. Se käy pitkässä juoksussa kalliiksi oululaisille veronmaksajille.

Linnanniemi

Posted on by
3

Mitä sellaista Oulusta puuttuu, mikä löytyy Oulua suuremmista kaupungeista? (Tai ehkä Turussa ei sellaista ole, luulen. Eikä oikeastaan Espoossa tai Vantaallakaan, mutta nehän ovatkin jo oikeastaan pääkaupunkimme pieniä lähiöitä.) Käy yksi sellainen toki vuosittain Oulussakin, mutta eihän se ole sama asia.

Huvipuisto.

Junan ikkunasta katselin, kun Särkänniemi lipui hiljalleen ohi Tampereelle saavuttaessa. Tiedän toki, että kaikenlaisten isojen rautamöhkäleiden pyörittäminen ja kiepsuttaminen on energian tuhlausta, mutta silti minä haluaisin Ouluunkin huvipuiston.

Lapsena oli aina iloista päästä käymään jossakin huvipuistossa. Kiertävässä tivolissakin piti päästä joka vuosi käymään, mielellään monesti. Eivätkä Linnanmäki ja Särkänniemi ole vieläkään menettäneet tenhoaan, vaikka edellisestä vierailusta kumpaankaan on jo vuosia aikaa. Jotenkin siis innostuin, kun Kempeleeseen suunniteltiin huvipuistoa joskus muutama vuosi sitten.

Kempele on tietysti paikkana vähän ongelmallinen muun muassa sen rajoittuneen joukkoliikenteen vuoksi. Muutenkin minusta huvitukset pitäisi tuoda lähelle ihmisiä, ei viedä ihmisiä kauas huvitusten luo. Linnanmäki ja Särkänniemi ovat molemmat aika lähellä isäntäkaupunkiensa keskustaa, joten onnistuisiko moinen Oulussa?

Yhtenä paikkana tulee mieleen Hietasaari. En ole kyllä yhtään varma, löytyykö sieltä riittävän isoa aluetta huvipuistolle, mutta ainakin se olisi lähellä keskustaa, ja huvipuisto varmaan houkuttelisi myös kesäisin Nallikarin entistä täydemmäksi. (Pitäisikö tällöin myös Nallikarin hiekkarantaa laajentaa?)

Jos valtuutettu Huikarin idea Raatin kentän purkamisesta ja uuden rakentamisesta Huuhkajanpuistoon (Kalevan mielipidepalsta joskus männäviikolla) menee läpi, olisi Raatti kyllä myös loistava paikka huvipuistolle. Jos idea ei ota tulta alleen, voitaisiin harkita taas Huuhkajanpuistoa. Se on tosin hiukan kaukana keskustasta. Vaan eiköhän sinne saataisi hyvät bussiyhteydet aikaiseksi, ja tilaa ainakin olisi riittävästi.

Turhaapa sitä huvipuistoa on veronmaksajien rahoilla tehdä, joten mistä löytyisi riittävän rikas ja lapsenmielinen yrittäjä huvipuistoa pyörittämään?

Lättähattun pojan paluu

Posted on by
Reply

Jotenkin kummassa nämä junassa kirjoitetut blogimerkinnät tuntuvat keskittyvän joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen. Koittakaa kestää vielä tämä merkintä, yritän seuraavaksi keksiä jotain muutakin kirjoitettavaa. :)

Siispä aiheeseen. Lättähatut, jos nyt oikein olen asian käsittänyt, olivat pieniä junia, joissa veturi ja vaunu olivat yhdistyneet. Niillä ajeltiin lyhyitä ja hiukan pidempiä matkoja, ei kuitenkaan kaukoliikennettä. Ja ne – tai oikeastaan samantyyppiset uudemmat mallit – toimisivat varmasti hienosti myös Oulun alueen lähiliikenteen kehittäjinä!

Nykyisinhän lähijunaliikennettä on pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Minusta sitä olisi syytä tuoda muaallekin, erityisesti Oulun seudulle. Nykyisin Oulun ympäryskunnissa on paljon ihmisiä, jotka käyvät Oulussa töissä. Uskoisin monen heistä olevan valmis käyttämään työmatkoihinsa joukkoliikennettä, jos se olisi toimivaa ja edullista. Valitettavasti toimivuus on suhteellinen käsite, ja edullista joukkoliikenne ei ihan aina ole.

Nykyisenkaltaisen bussiliikenteen hintojen koko ajan noustessa ehdotan seuraavaa: pienet lättähattujen kaltaiset lähijunat kulkemaan Oulun ja ympäryskuntien väliä. Pienet citybussien kaltaiset autot hoitavat kunnissa syöttöliikenteen asemille, ja Oulussa pääseekin (tai ainakin joskus muutama vuosi sitten on päässyt…) helposti paikallisliikenteen bussien kyydissä minne vaan.

Jonkin verran uutta raidetta tuohon ainakin vaadittaisiin, sekä ehkä seisakkeita eri paikkoihin, mutta hyödyt ovat selvät: vähän saastuttava, nopea ja edullinen tapa kulkea lähialueilta Ouluun ilman omaa autoa. Eipä tässä taida olla esteenäkään enää kuin lailla määrätty raideliikenteen henkilökuljetusten kilpailukielto, mutta äkkiäkös sitä lakia muutetaan…

Kahden kerroksen väkeä

Posted on by
2

Johan tuo on aika testata, miltä mobiiliblogaus tuntuu. Istun siis juuri junassa, joka matkaa Oulusta Helsinkiin, ja kirjoittelen tätä nettitabletillani. Vaunu jossa istun on näitä uudempia kaksikerroksisia; paikkani on tässä vaunun päässä, noin suunnilleen kerroksessa puolitoista.

Noin junaliikennettä ajatellen Oulukin taitaa sijoittua jonnekin puolennentoista kerroksen paikkehille. Sinne tulee ja sieltä lähtee junia ihan kohtuullisen hyvin eri suunnista/suuntiin. Aikataulutkin ovat ihan ok. Kauas silti jäädään etelän hyvistä junayhteyksistä, mutta minkäpä teet – aivan liian vähän Oulussa ja muussakin pohjoisessa Suomessa on asukkaita tuota paremman junaliikenteen saamiseksi. Se vaan ei tarkoita, etteikö sitä liikennettä voisi muilla tavoin kehittää, ainakin etelän suuntaan.

Aivan, luit ajatukseni: kaksoisraide.

Tällä junalla menee vähän reilut seitsemän tuntia Oulusta Helsinkiin. Pendolinolla päästään jo alle kuuteen tuntiin, jos mikään ei mene rikki eivätkä ratatyöt hidasta menoa. Nuo ajat, yhdistettynä junalippujen nykyisin niin kovin korkeisiin hintoihin, aiheuttavat helposti sen, että moni lentää mieluummin Oulusta Helsinkiin. Kyllähän siihenkin kuluu aikaa kolmisen tuntia, kun lasketaan mukaan siirtymiset kentille ja kentiltä, mutta onko sillä tavallisen tallaajan mielestä mitään väliä, että lentokone saastuttaa huomattavan paljon junaa enemmän? Eipä oikeastaan, ja kun lentolippu on monesti vielä junaa halvempi, niin ymmärrän hyvin ihmisten valinnat.

Valtiovalta on suuressa viisaudessaan tehnyt päätöksen, että kaksoisraidetta Seinäjoelta Ouluun päin ei rakenneta kokonaan. Viimeaikaisten uutisten perusteella on vähän kyseenalaista, rakennetaanko sitä ollenkaan kustannusten nousun vuoksi. Kaksoisraide koko matkalle Seinäjoelta Ouluun olisi se tekijä, joka tekisi junamatkustuksesta taas riittävän nopeaa jopa lentämiseen verrattuna. Kaksoisraide ja tasoristeysten poistaminen nopeuttaisivat Pendolinon matkaa yli tunnilla, jopa parilla.

On valtiovallan puolelta hyvin typerää ja lyhytnäköistä jättää rataremontti puolitiehen. Pohjois-eteläsuuntainen raide kun on koko Pohjois-Suomen elinehto! Öljyn hinnannousun vuoksi kuljetuksia pitäisi siirtää entistä enemmän raiteille, mutta sitäpä ei voi tehdä: kapasiteetti ei riitä. Siispä nelostie kärsii ja luonto ei kiitä.

Rahat raidetöiden tekemiseksi koko matkaltaan Seinäjoen ja Oulun välille on saatava, ja mahdollisimman pian! Kun asiaa seuraavan kerran katsotaan joskus kymmenen vuoden päästä, ehtivät kustannukset nousta liiaksi, joten taas päädytään johonkin torsoon ratkaisuun joka ei todellisuudessa auta ketään. Homma siis kerralla kuntoon, kiitos!