Tänään se paljon puitu Lex M^HNokia meni sitten kirkkaasti läpi eduskunnan äänestyksessä. Kaksi vihreää kansanedustajaa äänesti lakia vastaan. Jos oikein kuulin televisiouutisissa keskustan ryhmänjohtaja Timo Kallin kommentin, niin hän totesi kutakuinkin, että “antaa olla viimeinen kerta kun hallituspuolueen edustaja lipeää yhteisestä rintamasta, tai…“.
Paskaa.
Missä vaiheessa hallituspuolueen kansanedustaja voi sanoa, että hallitus on nyt tehnyt surkean lain, ja että se pitäisi hylätä? Missä vaiheessa tämä sama kansanedustaja voi sanoa, että hallitus ei nauti enää hänen luottamustaan? Vai voiko kansanedustaja sanoa tällaisia asioita ja vielä pysyä puolueen eduskuntaryhmässä mukana?
Tilanne on vähintäänkin ongelmallinen, mutta entä jos tämä kansanedustaja ei ole yrityksistään huolimatta saanut tehtyä muutoksia lakiin? Mitä silloin voi tehdä?
Nykypäivän eduskuntamaailmassa minua häiritsee vahvasti se, että hallitusohjelma on suuri ja pyhä lehmä, josta ei sovi palaakaan uhrattavan ennen uuden hallitusohjelman muodostamista. Ja jos hallitus valmistelee perseestä olevan lain, jolla ei loppujen lopuksi kukaan edes tee mitään, niin hallitussovun nimissä kaikkien on kuitenkin oltava sen puolesta.
Milloin politiikka palaa politiikkaan?
Aiheeseen mahdollisesti liittyvää (automaattisesti generoitu):
- Hämmentävä ratauutinen Tässäpä päivän (hyvä?) uutinen: VR rahoittaa itse Seinäjoki-Oulu -ratahanketta, kun valtio ei vain saa pysyvää rahoitusta hoidettua. Tässä vaiheessa lienee...
Avainsanat: politiikka
Jätä kommentti