Oululaiset lobbarit

Olipas kyllä yllättävää, että Lääkelaitosasiassa toiminut selvitysmies (voiko nimike olla muuten -mies, kun kyseessä on nainen?) suosittelee mieluummin Kuopiota kuin Oulua laitoksen uudeksi sijoituspaikaksi. Asiasta kerrotaan mm. Paikallisen Lehden sivuilla täällä ja täällä.

Tästä tuli mieleeni taas se muutaman vuoden takainen Oulu11-projekti, jossa Oulusta yritettiin tehdä kulttuuripääkaupunkia. Turkuhan sen kisan vei, Oulu jäi kunniakkaasti hännille kunnianhimoisella hakemuksellaan, jota alettiin tehdä aivan liian myöhään ja aivan liian pienin panostuksin. Luulisi, että siitä joku olisi jotain oppinut, mutta ei ilmeisesti.

Näyttää olevan nykyoululainen ilmiö, että kaiken hyvän kuvitellaan tupsahtavan syliin ihan tuosta vaan, ilman mitään erikoisempaa työtä. Valitettavasti se ei vaan niin mene; kaupunkiin tarvittaisiin erityinen ammattilobbareiden joukko, joka työkseen lobbaisi Oululle hyviä asioita. Näyttää nimittäin pahasti siltä, että eivät kaupungin virkamiehet eivätkä luottamushenkilöt yksinkertaisesti osaa lobata. Tai ehkä ketään ei vaan kiinnosta?

Turhapa näistä asioista on isojen herrojen jälkeenpäin itkeä, jos oululaiset eivät ossaakkaan, mutta muualla osataan.

Oululaiset autoilijat

Tulipa tuossa viikonloppuna taas pitkästä aikaa ajettua autolla. Siinä samalla – kohtuullisen kokematon ja rauhallinen autoilija kun itse koen olevani – huomioitua muiden tienkäyttäjien piirteitä autoilijan näkökulmasta. Ainakin tällaisia autoilijoita Oulusta löytyy:

Kiirehtijä. Tälla autoilijalla on aina kiire – yleensä seuraaviin valoihin seisomaan. Näitä kuskeja on ikä- ja sukupuolirajat ylittäen, mutta ehkä yleisin on kuitenkin keski-ikäinen mies jossakin vähän fiinimmässä autossa. Nämä tyypit ärsyyntyvät, kun minunlaiseni mahdollisimman rauhallinen, ennakoiva ja ennakoitava tulee eteen, ja ohittavat vaarallisesti kaupunkialueella.

Itse rauhallisuus. Edellisen vastakohta, joka yrittää aina käyttäytyä siivosti liikenteessä. Itse koen olevani tällainen autoilija, vaikka joskus kyllä yllämainitut kiirehtijät vähän hermostuttavatkin. Mutta eivät ne hermostuta läheskään niin paljon kuin yllättävästi liikkuvat törttöilijät.

Törttöilijä. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset ovat yleensä uusia oululaisia tai kaupungissa vierailevia, joille Oulun liikennekulttuuri ei ole vielä tullut tutuksi. Siksipä törttöilijöiltä näkee monesti vääriä ryhmittymisiä, kaistanvaihtoja kesken risteyksen ja niin edelleen. Suuri syy tälle on toki Oulun liikennejärjestelyt, jotka paikka paikoin ovat hyvinkin erikoiset.

“Minä itte”. Tähän ryhmään kuuluvat ne, joita liikennesäännöt eivät koske; ne ovat lähinnä suosituksia. Ajellaan yksisuuntaista väärään suuntaan (koska näin pääsen itse helpommalla!), joukkoliikennekadun läpi (koska tässä on vähemmän liikennettä, niin minä menen tästä!) ja ajetaan äänekkäästi keskellä yötä kaduilla, joilla ei saa öisin ajaa (koska se on kivaa!).

Hiirulaiset. Nämä henkilöt luopuvat oikeuksistaan aina, kun joku risteävää katua ajava on edes näköpiirissä. Kai ne muut tienkäyttäjät ovat olleet hiirulaisille ilkeitä aiemmin, kun he eivät monesti uskalla ajaa kuten muutkin.

Punahaukat. Nämä teidemme sankarit olen kokenut jalankulkijana vaarallisimmiksi, sillä koskaan ei voi tietää onko punaisiksi muuttuvia valoja lähestyvä autoilija punahaukka vai ei. Jos on, niin siinäpä sitten maataan sairaalassa muutama viikko, ja autoilija saa sakot kun sanoo vaan, että “oli liukasta, en mitenkään ehtinyt jarruttaa ennen kuin valo vaihtui punaiseksi”. Kyllä, kaasun painaminen siinä tilanteessa on kyllä tosi fiksu veto.

Läskiautoilijat. Nämä autoilijat hyppäävät isoihin läskiautoihinsa ja ajavat 500 metrin matkan kauppaan. He ajavat mieluummin moottoritietä 20 kilometriä pidempään sen takia, että saisivat nousta laivoistaan aivan kaupan oven vieressä. He käyvät autoillaan urheilemassa läheisellä hallilla. Liikenteessä he ovat kyllä yleensä iahn sivistyneitä, mutta entä muuten?

Voisinpa vaikka veikata, että näitä autoilijatyyppejä tästä kaupungista löytyy enemmänkin, mutta nämä tulivat nyt vain mieleen. Mihin tyyppiin sinä kuulut kun autoilet, vaiko johonkin muuhun?

Matkakeskustelua

Tulipahan tänään illalla saatettua Elina bussiasemalle, jossa myös aikamoinen määrä kurkkusalaattiin pukeutuneita henkilöitä odotteli Kajaaniin päin suuntaavaa bussia. Siinä samalla vähän mietiskelin Oulun tulevaa matkakeskushanketta – tai oikeastaan sen järjettömyyttä.

Ainakin ihan aluksi minusta tuntuu oudolta se, että hankkeesta puhutaan matkakeskuksena, kun alle 10% sen pinta-alasta on tarkoitus yleensäkään käyttää rautatieasemana. Loput yli 90% ovat sitten ihan puhtaasti kauppakeskusta. Eikös tällöin pitäisi puhua uudesta kauppa-, ei matkakeskuksesta?

Toisekseen kyseisessä keskuksessa ei valmistumisen jälkeen olisi oikeastaan yhtään sen enempää matkustelua kuin nykyisessäkään rautatieasemassa. Lähiliikenteen linja-autot eivät aja tämänkään aseman edestä (toki toivottavasti citybussit kuitenkin), ja kaukoliikenteen bussit kulkevat yhä radan toiselta puolelta. Eli kyseessä ei ole siis esimerkiksi Kampin matkakeskuksen tyyppinen matkakeskus, jossa voisi oikeasti vaihtaa eri kulkuvälineeseen, vaan oikeastaan vain rautatieasema. Eikös tällöin pitäisi puhua uudesta rautatieasemasta, ei matkakeskuksesta?

Kolmas minua häiritsevä asia on sitten se, että se keskus sijoitetaan keskustan puolelle rataa. Onhan se tietty ihan kiva, että keskustaan tulee paljon lisää liiketilaneliöitä ja rautatieasemakin saadaan siinä samalla vähän parempaan kuosiin, mutta onko kukaan miettinyt liikenteellisiä ongelmia? Minusta tuo keskus olisi huomattavan paljon parempi sijoittaa Raksilan puolelle, jossa olisi a) enemmän tilaa, b) aika huomattavan paljon helpommin järjestettävät liikenneyhteydet ja c) monen linja-auton reitti jo valmiiksi. Keskustassa kun Rautatienkatu on kapea, samoin Asemakatu – liikennettä ei kovin paljoa mahdu niille. Hallituskatu on nyt vähän isompi, mutta entäpä se sinne suunniteltu kallioparkin sisäänkäynti? Jep, sehän heikentää kyseisen kadun vetokykyä.

Kun tuo “matkakeskus” näyttäisi nyt kuitenkin olevan tuloillaan keskustan puolelle – ensi vuoden aikana oli kai tarkoitus aloittaa vanhojen talojen purkutyöt, joku korjannee jos olen väärässä – niin minusta olisi syytä ottaa pieni aikalisä sen kanssa kuitenkin. Aivan aluksi minusta olisi erittäin järkevää hoitaa homma niin, että kaukoliikenteen linja-autojen lähtöpaikka louhittaisiin radan alle, jotta samaa odotussalia ja samoja palveluita voitaisiin käyttää sekä junaliikenteen että bussiliikenteen hyödyksi. Samalla saataisiin vapautettua Raksilan puolelta paljon lisää tilaa niille aiemmin mainitsemilleni korkeille taloille. Jotenkin pitäisi myös hoitaa lähilinjaliikenne, tai ainakin mahdollisimman paljon siitä, kulkemaan keskuksen läpi, jotta siitä tulisi ihan oikea matkakeskus.

Hmm… Tulipas harvinaisen nopeasti kirjoitettu tajunnanvirtamerkintä. Kuulisin mielelläni muidenkin ajatuksia tästä asiasta, sillä en varmaan pari-kolme vuotta sitten käytyjä keskusteluja enää mieleeni osaa nyt palauttaa. :)

NP-kovuutta

Joskus muutama viikko sitten seisoskelin yliopistonn bussipysäkillä odottelemassa bussia, joka tulisi yli 20 minuutin päästä. Eräs tuttavani tuli siihen myös, ja yhdessä aloimme ihmetellä bussilinjojen aikatauluttamisen vaikeutta. Tulimme siihen lopputulemaan, että matemaattisesti kyseinen ongelma on niin sanotusti NP-kova, eli ei-polynomisessa ajassa ratkeava, jolle ei ole “helppoja” ratkaisuja olemassa. Tai ainakin näin käsitin, oma matemaattinen tietämykseni aiheesta on vielä vähäistä.

Tänään myöhästyin juuri sopivasti bussista lähtiessäni keskustasta Linnanmaalle. Seuraava bussi oli tulossa – ylläri varmasti – 20 minuutin päästä.

Vaikka bussivuorojen laskeminen koneellisesti noin 30 linjalle ja tuhannelle-parille pysäkille eri asioita painottaen ja optimiratkaisua (tai lähellä optimia olevaa ratkaisua) hakiessa onkin koneellisesti hyvin raskasta, pystyy ihminen siihen kuitenkin aika helposti. Siksi onkin vähän omituista, että Oulun nykyiset bussivuorot tuntuvat lasketun koneellisesti sellaisella painotuksella, että samaan suuntaan menevät bussit kulkevat viiden minuutin sisällä toisistaan ja seuraavia joutuu odottamaan vähintään 20 minuuttia.

Joskus aiemmin homma pelasi, mutta tuntuu että Koskilinjojen myynnin jälkeen bussivuoroja on suorastaan huononnettu näin käyttäjän näkökulmasta. Jotain pitäis tehdä, mutta mitä?

Oulun seudun suurkunta

Toinenkin juttu tämänpäiväisessä Kalevassa kiinnosti, nimittäin valtiosihteeri Raimo Sailaksen kommentti, että Oulun suurkunta pitäisi perustaa. Tästäkin olen jopa samaa mieltä, aikalailla samoilla perusteluilla kuin Sailas. Mutta lopun veronkevennyspuheista en nyt menisi sanomaan – paljonko ne veronkevennykset nyt elvyttävät, kun tutkimukset osoittavan ihmisten laittavan huonoina aikoina kaiken mahdollisen säästöön? Silloinhan ne säästöt otetaan käyttöön parempina aikoina, jolloin talous alkaa ylikuumentua; päinvastainen vaikutus siis, kuin mitä niillä veronkevennyksillä haetaan.

Merestä ja maasta energiaa

Luinpa tuossa juuri Kalevaa, jossa oli juttu merenpohjan käyttämisestä maalämmön lähteenä Vaasan asuntomessualueella. Homma kuulostaisi minusta järkevältä täällä Oulunkin seudulla, saataiskos tännekin joskus joku rohkea tuollaista tekemään? Minusta olisi myös järkevää kaupungin taholta tukea maalämpöpumppujen käyttöä talojen lämmittämiseen, ainakin niillä alueilla missä kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Qstock ja muut Oulun kesätapahtumat

Jep, eiköhän se viikko hiljaiseloa jo ala riittää – aika siis kirjoittaa taas uusi merkintä blogiin. :)

Kirjoitanpa siis taas paikallisen lehden uutisesta, joka kertoo, että Qstock-festivaali saa jäädä Kuusisaareen. Näinhän sen pitääkin mennä! Kuusisaari on Qstockille erityisen hyvä paikka, ja minusta on järkevää, että myös ns. nuorisokulttuuria voidaan pitää esillä keskustan lähellä. Ymmärrän kyllä hyvin, että joitakin Toivoniemen asukkaita se kova melu haittaa, mutta festivaali kestää vain kaksi päivää. Lisäksi minusta Toivoniemi nyt on vielä sen verran keskustamainen asuinpaikka, että siellä pitäisikin kuulua kaupungin äänet. Jos täysin hiljaiseen paikkaan haluaa asumaan, niin eiköhän Oulusta sellaisiakin paikkoja löydy aika helposti.

Siinä missä Qstock oli (taas) kesän kohokohta, on Oulun muu kesätarjonta minusta vähän köyhää – ainakin nyt vuoden 2008 kesällä. Erityisen pettynyt olin Valkosipuliyön poisjättämiseen, mutta eipä se ihan hirveä yllätys toisaalta ollut. Minusta kyseinen tapahtuma on mennyt alamäkeä jo vuosien ajan, suunnilleen siitä lähtien kun se siirrettiin Rotuaarilta torille. Tässäkin koen ymmärtäväni Liikekeskus ry:n motiivit hyvin, sillä onhan heidän kannaltaan parempi järjestää kolmipäiväinen tapahtuma ja saada kolmen päivän ajan lisää kävijöitä keskustaan, kuin vain yhtenä iltana, mutta…

Silloin aikoinaan kun Valkosipuliyö oli vielä Rotuaarilla, siellä oli sopivan ahdasta ja tunnelmallista. Nyt Valkosipuliyö on lähinnä paikka, jonne mennään juomaan kaljaa, ei nauttimaan siitä hienosta meiningistä, jota pieni sadekaan ei koskaan haitannut.

Muutenkin Oulun ja seudun kesätapahtumat kaipaisivat vähän enemmän yhteistyötä ja koordinaatiota, jotta päällekkäisiä tapahtumia ei olisi. Miten olisi, jos tänne perustettaisiin joku “Oulun juhlaviikot” -tapahtumasarja, johon koottaisiin sitten laidasta laitaan erityyppisiä laadukkaita tapahtumia. Erityisen tärkeää tässä olisi se, että juhlaviikoilla olisi jatkuvasti tapahtumia, mutta ne eivät olisi juurikaan päällekkäin. Päällekkäisyys kun tuntuu olevan nykyisin oululaisten tapahtumien perisynti. Ja jotta homma tehtäisiin kunnolla, pääsisi tämän juhlaviikot-sateenvarjon alle vain, jos suostuu yhteistyöhön ja aikataulujen sovittamiseen muiden kanssa. Eli loppuisi samalla se omassa pesässä kyräily!

Tuollainen kun saataisiin, niin voisi olla että tästä kaupungista ei kesäisin tarvitsisi lähteä yhtään minnekään.