Paikallinen suuruus, sanomalehti Kaleva kyselee viime keskiviikon lehdessään kunnallisvaaliehdokkailta kulttuurista. Tarjolla oli noin kymmenen kysymystä, tässäpä teille kymmenen vastausta. Kysymykset kannattanee lukea 15.10.2008 julkaistusta lehdestä (ne ovat pohjustuksineen pitkiä, en aio kirjoittaa niitä tähän), kun Kalevan kulttuuritoimitus suuressa viisaudessaan on päättänyt jättää julkaisematta ne netissä (vink vink – vaikka turhaapa se taitaa olla kulttuuritoimitukselle mitään koskaan sanoa, eihän siellä kuunnella).
- Kulttuurille suunnatut valtionavut pitää suunnata kulttuuriin. Minulla ei ole tietoa siitä, miksi niitä käytetään (jos käytetään) muihin tarkoituksiin – yritän kyllä ottaa selvää asiasta, jos valtuustoon pääsen. Kaupunginteatterin pitää toki maksaa tiloistaan, kaipa tässä pitäisi ottaa selvää onko 2,2 miljoonaa euroa merkittävästi isompi kuin muualla.
- Yhteistyö on poikaa, ja sitä pitäisi harrastaa oululaisten toimijoiden kesken. Olisiko syytä perustaa jokin vakanssi, jonka tehtävänä olisi järjestää Oulun juhlaviikot? Tämä henkilö tai työryhmä voisi koordinoida tapahtumia niin, että niistä muodostuisi saumaton festivaalielämys ilman päällekkäisyyksiä; niskuroivat festivaalit eivät pääsisi tämän sateenvarjon alle.
- Pidän hyvänä ideana, että musiikkikeskuksen yhteyteen rakennettaisiin kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola – toki koko kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen investointeja miettiessä.
- Omissa korvissani taide- ja taitoaineiden lisäys painottuisi niin, että oppilaat saisivat itse valita ottavatko enemmän liikuntaa, kuvaamataidetta tai musiikkia. Samalla olisi syytä luopua näiden aineiden arvostelusta. Mielestäni tunteja ei tarvi ottaa muista aineista pois.
- “Näivettyvien” festivaalien tukemiseen ei kaupungin pidä ainakaan kovin suuria rahasummia antaa. Sen sijaan pitäisi lisätä näiden festivaalien keskinäistä yhteistyötä kysymyksen 2 ehdottamalla tavalla, jolloin kaikki voittaisivat. Siis (enemmän tai vähemmän) koordinoitua yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan, jolloin kaupungin kulttuuritarjonta rikastuu ja festivaalit pärjäävät.
- Vapaan kentän kulttuuritoiminta todellakin kaipaa lisää tilaa tehdä ja toimia. Soisin näkeväni jonkinlaisen vapaan kulttuuritalon mielellään Oulun keskustassa, jossa vapaan kentän toimijat tekisivät hyvää ja omaleimaista kulttuuria. Olikos ympäristövirasto muuttamassa pois nykyisistä tiloistaan Torin laidalta? Voisiko tästä rakennuksesta muotoutua toimiva kulttuuritalo? Oulu15-hanke on jo näkyvä vapaan kentän etujen ajaja, ja näin pitääkin olla – toki se voisi olla hieman näkyvämpikin.
- Paras paikka Qstockille olisi minusta yhäkin Kuusisaari, ja muutamien ihmisten valitusten vuoksi kesän parasta tapahtumaa ei sieltä pidä siirtää pois. Kukkien istutus on uskoakseni vain tekosyy siirtoon, oikea syys on että festarista on kuulunut valituksia. Pitäisiköhän minunkin jatkuvasti valittaa siitä, että torilla järjestetään tapahtumia, ja äänet kantautuvat kotiini, enkä voi rauhassa harrastaa postimerkkeilyäni, kun jatkuva bassojumputus pomputtelee niitä pöydällä ylös alas?
- Pikisaari taidesaarena on tavallaan vähän paradoksi – siitä riittää puhetta, mutta todellisuudessa siellä taitaa nykyisin asua vain hyvin vähän taiteilijoita. Haluaisin, että Pikisaaressa olisi ateljeeasuntoja nykyistä paljon enemmän. Kaupungin pitäisi pystyä tarjoamaan taiteilijoille edullisia ateljeita, joissa he voivat meidän kaikkien elämää rikastuttavaa taidettansa tehdä – taide on rikkautta siinä missä rahakin!
- Minusta Oulun kulttuurilaitosten lippuihin ei tarvitse tuoda kotikunta-alennusta. Parasta olisi, jos suurin osa laitoskulttuurin kuluttajista olisi Oululaisia; liitetään siis naapurikunnat Ouluun.
- Valistustalon osakeyhtiömuodolla ei liene suuren suurta merkitystä, tuskin Oulun kaupunkikaan kyseisen yhtiön tuotoista on juuri päässyt nauttimaan. Verotuksellisesti esimerkiksi säätiömuoto voisi toimia paremmin, ja säännöissä voidaan määrätä säätiön tarkoitus ja hallintamuoto hyvinkin tarkasti.
Kulttuuri on minulle ollut oikeastaan aina sellainen asia, joka on kiinnostanut kovasti – lähinnä tosin kuluttajan näkökulmasta. Tiedostan hyvin olevani vielä kovin tuore tapaus kulttuurin poliittisen päätöksenteon saralla, joten nuo antamani vastaukset aika luonnollisesti kuvastavat paremman tiedon puutteessa lähinnä eri lähteistä saatuja mielikuvia. Mielelläni kuulisin myös lukijoideni mielipiteitä näistä asioista, jos teille on sellaisia ehtinyt syntyä.