Linnanniemi

Mitä sellaista Oulusta puuttuu, mikä löytyy Oulua suuremmista kaupungeista? (Tai ehkä Turussa ei sellaista ole, luulen. Eikä oikeastaan Espoossa tai Vantaallakaan, mutta nehän ovatkin jo oikeastaan pääkaupunkimme pieniä lähiöitä.) Käy yksi sellainen toki vuosittain Oulussakin, mutta eihän se ole sama asia.

Huvipuisto.

Junan ikkunasta katselin, kun Särkänniemi lipui hiljalleen ohi Tampereelle saavuttaessa. Tiedän toki, että kaikenlaisten isojen rautamöhkäleiden pyörittäminen ja kiepsuttaminen on energian tuhlausta, mutta silti minä haluaisin Ouluunkin huvipuiston.

Lapsena oli aina iloista päästä käymään jossakin huvipuistossa. Kiertävässä tivolissakin piti päästä joka vuosi käymään, mielellään monesti. Eivätkä Linnanmäki ja Särkänniemi ole vieläkään menettäneet tenhoaan, vaikka edellisestä vierailusta kumpaankaan on jo vuosia aikaa. Jotenkin siis innostuin, kun Kempeleeseen suunniteltiin huvipuistoa joskus muutama vuosi sitten.

Kempele on tietysti paikkana vähän ongelmallinen muun muassa sen rajoittuneen joukkoliikenteen vuoksi. Muutenkin minusta huvitukset pitäisi tuoda lähelle ihmisiä, ei viedä ihmisiä kauas huvitusten luo. Linnanmäki ja Särkänniemi ovat molemmat aika lähellä isäntäkaupunkiensa keskustaa, joten onnistuisiko moinen Oulussa?

Yhtenä paikkana tulee mieleen Hietasaari. En ole kyllä yhtään varma, löytyykö sieltä riittävän isoa aluetta huvipuistolle, mutta ainakin se olisi lähellä keskustaa, ja huvipuisto varmaan houkuttelisi myös kesäisin Nallikarin entistä täydemmäksi. (Pitäisikö tällöin myös Nallikarin hiekkarantaa laajentaa?)

Jos valtuutettu Huikarin idea Raatin kentän purkamisesta ja uuden rakentamisesta Huuhkajanpuistoon (Kalevan mielipidepalsta joskus männäviikolla) menee läpi, olisi Raatti kyllä myös loistava paikka huvipuistolle. Jos idea ei ota tulta alleen, voitaisiin harkita taas Huuhkajanpuistoa. Se on tosin hiukan kaukana keskustasta. Vaan eiköhän sinne saataisi hyvät bussiyhteydet aikaiseksi, ja tilaa ainakin olisi riittävästi.

Turhaapa sitä huvipuistoa on veronmaksajien rahoilla tehdä, joten mistä löytyisi riittävän rikas ja lapsenmielinen yrittäjä huvipuistoa pyörittämään?

Lättähattun pojan paluu

Jotenkin kummassa nämä junassa kirjoitetut blogimerkinnät tuntuvat keskittyvän joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen. Koittakaa kestää vielä tämä merkintä, yritän seuraavaksi keksiä jotain muutakin kirjoitettavaa. :)

Siispä aiheeseen. Lättähatut, jos nyt oikein olen asian käsittänyt, olivat pieniä junia, joissa veturi ja vaunu olivat yhdistyneet. Niillä ajeltiin lyhyitä ja hiukan pidempiä matkoja, ei kuitenkaan kaukoliikennettä. Ja ne – tai oikeastaan samantyyppiset uudemmat mallit – toimisivat varmasti hienosti myös Oulun alueen lähiliikenteen kehittäjinä!

Nykyisinhän lähijunaliikennettä on pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Minusta sitä olisi syytä tuoda muaallekin, erityisesti Oulun seudulle. Nykyisin Oulun ympäryskunnissa on paljon ihmisiä, jotka käyvät Oulussa töissä. Uskoisin monen heistä olevan valmis käyttämään työmatkoihinsa joukkoliikennettä, jos se olisi toimivaa ja edullista. Valitettavasti toimivuus on suhteellinen käsite, ja edullista joukkoliikenne ei ihan aina ole.

Nykyisenkaltaisen bussiliikenteen hintojen koko ajan noustessa ehdotan seuraavaa: pienet lättähattujen kaltaiset lähijunat kulkemaan Oulun ja ympäryskuntien väliä. Pienet citybussien kaltaiset autot hoitavat kunnissa syöttöliikenteen asemille, ja Oulussa pääseekin (tai ainakin joskus muutama vuosi sitten on päässyt…) helposti paikallisliikenteen bussien kyydissä minne vaan.

Jonkin verran uutta raidetta tuohon ainakin vaadittaisiin, sekä ehkä seisakkeita eri paikkoihin, mutta hyödyt ovat selvät: vähän saastuttava, nopea ja edullinen tapa kulkea lähialueilta Ouluun ilman omaa autoa. Eipä tässä taida olla esteenäkään enää kuin lailla määrätty raideliikenteen henkilökuljetusten kilpailukielto, mutta äkkiäkös sitä lakia muutetaan…

Kahden kerroksen väkeä

Johan tuo on aika testata, miltä mobiiliblogaus tuntuu. Istun siis juuri junassa, joka matkaa Oulusta Helsinkiin, ja kirjoittelen tätä nettitabletillani. Vaunu jossa istun on näitä uudempia kaksikerroksisia; paikkani on tässä vaunun päässä, noin suunnilleen kerroksessa puolitoista.

Noin junaliikennettä ajatellen Oulukin taitaa sijoittua jonnekin puolennentoista kerroksen paikkehille. Sinne tulee ja sieltä lähtee junia ihan kohtuullisen hyvin eri suunnista/suuntiin. Aikataulutkin ovat ihan ok. Kauas silti jäädään etelän hyvistä junayhteyksistä, mutta minkäpä teet – aivan liian vähän Oulussa ja muussakin pohjoisessa Suomessa on asukkaita tuota paremman junaliikenteen saamiseksi. Se vaan ei tarkoita, etteikö sitä liikennettä voisi muilla tavoin kehittää, ainakin etelän suuntaan.

Aivan, luit ajatukseni: kaksoisraide.

Tällä junalla menee vähän reilut seitsemän tuntia Oulusta Helsinkiin. Pendolinolla päästään jo alle kuuteen tuntiin, jos mikään ei mene rikki eivätkä ratatyöt hidasta menoa. Nuo ajat, yhdistettynä junalippujen nykyisin niin kovin korkeisiin hintoihin, aiheuttavat helposti sen, että moni lentää mieluummin Oulusta Helsinkiin. Kyllähän siihenkin kuluu aikaa kolmisen tuntia, kun lasketaan mukaan siirtymiset kentille ja kentiltä, mutta onko sillä tavallisen tallaajan mielestä mitään väliä, että lentokone saastuttaa huomattavan paljon junaa enemmän? Eipä oikeastaan, ja kun lentolippu on monesti vielä junaa halvempi, niin ymmärrän hyvin ihmisten valinnat.

Valtiovalta on suuressa viisaudessaan tehnyt päätöksen, että kaksoisraidetta Seinäjoelta Ouluun päin ei rakenneta kokonaan. Viimeaikaisten uutisten perusteella on vähän kyseenalaista, rakennetaanko sitä ollenkaan kustannusten nousun vuoksi. Kaksoisraide koko matkalle Seinäjoelta Ouluun olisi se tekijä, joka tekisi junamatkustuksesta taas riittävän nopeaa jopa lentämiseen verrattuna. Kaksoisraide ja tasoristeysten poistaminen nopeuttaisivat Pendolinon matkaa yli tunnilla, jopa parilla.

On valtiovallan puolelta hyvin typerää ja lyhytnäköistä jättää rataremontti puolitiehen. Pohjois-eteläsuuntainen raide kun on koko Pohjois-Suomen elinehto! Öljyn hinnannousun vuoksi kuljetuksia pitäisi siirtää entistä enemmän raiteille, mutta sitäpä ei voi tehdä: kapasiteetti ei riitä. Siispä nelostie kärsii ja luonto ei kiitä.

Rahat raidetöiden tekemiseksi koko matkaltaan Seinäjoen ja Oulun välille on saatava, ja mahdollisimman pian! Kun asiaa seuraavan kerran katsotaan joskus kymmenen vuoden päästä, ehtivät kustannukset nousta liiaksi, joten taas päädytään johonkin torsoon ratkaisuun joka ei todellisuudessa auta ketään. Homma siis kerralla kuntoon, kiitos!